Joensuun kartanolla on rikas historia

Joensuun kartano tai Åminnen kartano on upea kartano Salon Halikossa. Museovirasto on määritellyt kartanon yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Rakennuksen ovat suunnitelleet Charles Bassi ja Carl Christoffer Gjörwell. Tarkka rakennuspäivä ei ole tiedossa; ensimmäiset merkinnät sukutilasta alueella ovat 1300-luvulta, mutta aiempi päärakennus alueella oli kivinen. Joensuun kartano oli keskiajalla rälssisäteri.

Ympäröivät rakennukset mailla edustavat kustavilaista tyyliä, ja ne lisättiin alueelle 1700-luvun lopulla. Päärakennuksen medaljongit on veistänyt ruotsalainen Johan Tobias Sergel. Alueella on myös Halikon keskiaikainen kirkko, johon kartanolla on ollut patronaattioikeus. Kartanolta kulkee Salon pisin kahden kilometrin mittainen koivukuja aina kirkolle asti. Kartanon mailta on löytynyt myös “Halikon aarre”. Alueella viljellään edelleen. Pääsadot ovat leipävehnä, mallasohra, öljykasvit ja siemenvilja.

1300-luvulla kartano kuului oletettavasti Petrus deJoensuun_kartano,_Åminne_herrgård3 Åminnelle. Vuosisadan puolivälissä omistajaksi vaihtui Horn-suku, joka omisti sen 500 vuoden ajan. Kartanon asuin käyttö päättyi vuonna 1599, jolloin siellä tehtiin iso ryöstö. Päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1690, jolloin tontille päätettiin siirtää rakennuksia muualta. Hornien kuoltua talon osti kauppias George Seton 1782. Kun aika jätti Setonista, talo siirtyi Armfeltin suvulle. Armfeltit olivat läheisiä ruotsin kuninkaan kanssa ja Gustaf Mauritz Armfelt oli Venäjän Katariina Suuren uskottu. 1830-luvulla talo oli Gustaf Mauritzin anopin vapaaherratar Klinckowströmin omistuksessa. Hän muutti talon sääntöperintötilaksi.

Kun Armfeltit kuolivat, talo siirtyi Von Knorringin sukuun sisarenpojan kautta vuonna 1925. Perheestä ei löytynyt kartanonhoidon jatkajaa, mutta talon perintöä ei haluttu hukata. Talo laitettiin myyntiin. Tila haluttiin säilyttää kokonaisuutena, joten Von Knorringit etsivät ostajaa, jolla olisi mielenkiintoa ja varoja sen ylläpitoon ja kunnostukseen. Vuonna 2001 Björn Wahlroos osti tilan Von Knorringeilta 59 miljoonalla markalla.

Wahlroos entisti kartanon Armfeltien aikaiseen 1800-luvun asuun. Entisöintiin meni viisi vuotta. Vuonna 2010 kartanoon kuului 2200 hehtaaria maata, josta 370 hehtaaria oli peltoa. Maataloustukia tila on saanut 302 000 euroa. Ennen toista maailman sotaa maata oli 5000 hehtaaria, josta 1000 oli peltoa. Talo on edelleen yksityisasunto, ja kuuluu Suomen näyttävimpiin ja hyväkuntoisimpiin kartanoihin.